Päiväkoti ja lähikoulukäytännöt: alueellisuutta tarkasteltava. 

Tukea perheiden arkeen myös “ihan tavallisille perheille”. Kynnys matalalle!

Mahdollisetaan äitien työssäkäynti tukemalla isien hoitovapaita

Ilmaisia, ohjattuja harrastuksia lapsille tuettava

Malleja ja hankkeita perhe+ vanhukset luotava

Tukea nuorten- ja mielenterveyspalveluille

Perhevapaiden uudistus etenee eduskunnassa ja se on hienoa. 

Tein aiheesta lyhyen videon, jonka voit katsoa Instagramissa. Minulle on tärkeää mahdollisuuksien mukaan tasa-arvoinen vanhemmuus eli esimerkiksi isien käyttämät mahdollisuudet vanhempainvapaisiin. Tiesitkö, että isien käyttämät vanhempainvapaapäivät eivät ole lisääntyneet 1990-luvulta, ja että vanhempainvapaita isistä käyttää vain noin 1-3%? Tämän faktan ja muuta tietoa siitä, miten vanhempainvapaat jakautuvat löydät THL:n sivustolta.

Helsingissä varsinkin lähipäiväkodit tuntuvat olevan kuuma peruna: niistä ei tunnu riittävän paikkoja oikein kenellekään, ja silti moni on saanut niistä paikan. Harmitusta herättää varsinkin ”kesken kauden” myytävä ei-oo. Pidän äärimmäisen tärkeänä myös koulupolun näkökulmasta, että lähipäiväkodista löytyisi paikka viimeistään eskarissa, mieluiten jo aiemmin. Lähikouluverkko on Helsingissä laaja, mutta oppilaaksiottoalueet välillä alueen asukkaille vieraita. Valinnanvapautta olisi hyvä lisätä, mutta samaan aikaan tarkastella sitä, miksi osaan kouluista ja päiväkodeista on enemmän tunkua. Mikä johtaa ”koulushoppailuun”?

Tukiverkostot ovat yhä harvemmalla arjessa mukana. Oli taustalla sitten sukulaisten kaukana asuminen, tarve suojata riskiryhmää tai se, että esimerkiksi isovanhemmat ovat edelleen työelämässä, meidän tulee synnyttää yhteisöllisyyttä entistä enemmän. Voisiko tukea olla esimerkiksi ilmainen harrastustoiminta sisarussarjoille, matalampi kynnys kotipalvelun käyttämiseen tai tuetut ryhmät tai muu malli, jolla voitaisiin mahdollistaa verkostojen luomista ja näin keventää arjen taakkaa. Voisiko perheille olla sellaisia foorumeita, joissa olisi turvallista keskustella arjen haasteista ja näin saada vertaistukea arkeen? Olisiko näitä palveluita mahdollista saada myös toimistoaikojen ulkopuolella, iltaisin?

Harrastustoiminnan monipuolisuus tukee lasten erilaisia verkostoja, antaa onnistumiskokemuksia eikä tarvitse olla vanhemmille suoritettava jokailtainen rituaali. Tein aiheesta lyhyen videon Pakilan näkökulmasta, ja Helsingissä onneksi lähes kaikilla alueilla on mahdollista harrastaa monipuolisesti eri lajeja ja taidetta. Näin lapset saavat myös uusia verkostoja, ja pääsevät toimimaan erilaisissa ryhmissä. Kouluilla ja muilla toimijoilla on hienosti saleja ja muita tiloja iltakäytössä harrastuksille. Nämä mahdollisuudet tulee säilyttää jatkossakin.